metsä

Финский

Морфологические и синтаксические свойства

склонение
падеж	ед. ч.	мн. ч.
номинатив	metsä	metsät
генитив	metsän	metsien metsäin(редко)
аккузатив	metsä metsän	metsät
партитив	metsää	metsiä
эссив	metsänä	metsinä
транслатив	metsäksi	metsiksi
инессив	metsässä	metsissä
элатив	metsästä	metsistä
иллатив	metsään	metsiin
адессив	metsällä	metsillä
аблатив	metsältä	metsiltä
аллатив	metsälle	metsille
абессив	metsättä	metsittä
комитатив		metsineen
инструктив		metsin

me-tsä

Существительное, склонение 10 (KOTUS).

Корень: --.

Произношение

• МФА: ед. ч. [ˈmet̪̪sæ], мн. ч. []

Семантические свойства

Metsä

Значение

1. лес ◆ Ulvokaat, te hongat, sillä sedripuut ovat langenneet, ja ylimmäiset ovat hävitetyt. Ulvokaat, te Basanin tammet; sillä vahva metsä on hakattu pois. — Рыдай, кипарис, ибо упал кедр, ибо и величавые опустошены; рыдайте, дубы Васанские, ибо повалился непроходимый лес. «Захария», 11:2, 1776 г. // «Biblia»

Родственные слова

Ближайшее родство
существительные: metsikkö, metsämies, metsäkauris прилагательные: metsäinen, metsätön глаголы: metsittää, metsistyä, metsästää

Этимология

Балтийское заимствование.